Historia

Kokkosten suvun kohdalla lähtöhenkilö oli Kuopiossa 15.5.1767 syntynyt Antti (Anders)

Kokkonen, joka muutti Leppävirralle 4.12.1791. Tämän suvun kohdalla on voitu aluksi käyttää

kirkon arkistolähteistöä, joskin myös Kokkosten kohdalla tavoitteena on 1630-luku. Tässä

osatutkimuksessa on käytettävä ns. läänintililähteitä 1600-luvun ja 1700-luvun alun osalta.

 

Suvun kohdalla Isoviha (I7I4-2I) on aiheuttanut yllättävän suuria tutkimuksellisia ongelmia, koska

lähes kaikki lähteistö - niin kirkollinen kuin Kruununkin pitämä - puuttuu kyseiseltä aikajaksolta.

Ongelmallisuus perustuu ensisijaisesti siihen tosiasiaan, että Kokkosetkin näyttävät tulleen

"jostakin" Leppävirralle Isovihan aikaan tai välittömästi sen jälkeen.

 

Tähänastisissa tutkimuksissa on läpikäyty osittain kymmenkunta eri seurakuntaa Savon alueelta,

joskin tutkimuksien pääpaino on toistaiseksi ollut Kuopiossa ja Leppävirralla. Edelliseen pohjaten

seuraavassa muutama sana noiden kahden seurakunnan kirkkohistoriallisesta taustasta.

 

Kuopion maaseurakunta muodostettiin Juvan kappeliksi vuonna 1549 ja sai emäseurakunnan

oikeudet vuonna 1552, maaseurakunnasta erotettiin sittemmin kaupunkiseurakunta. Kuopion

msrk:n tärkeimmät kirkolliset lähteet alkavat: Historiakirjat 1669,joskin kaikissa alasarjoissa on

aukko 1680luvun lopulta vuoteen 1722 ja rippikirja 1128.

 

Leppävirta erotettiin Kuopion msrk:sta suoraan emäseurakunnaksi 1639, rippikirjat alkavat

vuodesta 1699 ja historiakirjat, jotka ovat aukolliset 1700-luvulla, vuodesta 1743.

 

Tutkittavasta Kokkosten suvusta tiedetään tässä vaiheessa seuraavaa:

Seuraavassa oheistetussa kopiossa, joka on Leppävirran 1720-luvun rippikirjasta, näkyy

alleviivattuna Kerttu Heiskanen (Gertrud Heiskatar) ja hänen alapuolellaan poikansa Antti

Kokkonen (And. Kockoin) - Antin alapuolella oleva nimi on "Marg: Räsätär" eli Antin puoliso

Margareta Räsänen, joka kuoli Leppävirralla 1730 - Antti solmi sittemmin uuden avioliiton.

 

Kerttu Heiskanen oli syntynyt Leppävirran rippikirjojen mukaan vuonna 1668 ja hänen poikansa

Antti 1696. Kerttu Heiskasen kuolinmerkintä löytyy Leppävirran kuolleidenluetteloista 5.3. L75l -

kuolinsyy pistos.

 

Antti Kokkonen s. 1696, jonka äiti oli siis Kerttu Heiskanen ja jonka isän nimeä ei toistaiseksi

tiedetä - näkyy Leppävirran henkikirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1722 - tuolloin hän on

yksinään (poikamiehenä) Valkiamäen kylässä.

 

Läänintileissä 1712 (mikrofilmi ES 2640 sivu 1783) Leppävirralla ei näy yhtään Kokkosta - tilanne

on sama vuonna 1703 (mikrofilmi LT 939 s. 3635).

Toinen oheistettu kopio on Leppävirran rippikirjasta 1720-luvulta, joskin hivenen nuoremmasta

kuin ensimmäinen kopio - nämä kaksi rippikirjaa menevät hivenen päällekkäin. Tässä toisessa

kopiossa on oleellisin asia se, että Antti ja Kasper Kokkonen on merkitty veljeksiksi.

 

Kasper Kokkonen s. n. 1704-07 solmi avioliiton Kuopiossa 26.12.1727 Anna Räsäsen kanssa, joka

kuoli Kuopion Enonlahdessa 13.12.1765 - Kasper kuoli samaisessa paikassa 30.3.1766.

Tästä avioliitosta syntyi useitakin lapsia, mutta yksi heistä oli Antti, joka syntyi vuonna 1741

Leppävirran kirkollisten lähteiden mukaan (tuolloin elettiin Pikkuvihan aikaa ja Leppävirran

syntyneidenluetteloita ei ole ko. ajalta säilynyt - Kuopion syntyneissä Anttia ei näy).

 

Tämä Antti Kasperinpoika Kokkonen s. 1741 solmi avioliiton 22.3.1761 Sesilia Matintytär

Koistisen kanssa, joka oli s. 5.8.1742 (varhemmat tunnetaan) - Antti Kasperinpoika Kokkonen

kuoli Enonlahdessa pistokseen 28.5.1788. Tästä avioliitosta syntyi mm. poika:

 

Antti Antínpoika Kokkonen s. 15.5.1767, joka muuttí Leppävirralle 4.12.1791.

 

Läänintilitutkimuksissa 1720-luvun alkupuolelta Kokkosia on löydetty mm. Iisalmesta, Kuopiosta

ja Rantasalmelta - Kokkosten osalta tutkimusta pystyttäneen jatkamaan.